Selaa alaspäin nähdäksesi uusimmat merkinnät
/ Scroll down to see the most recent entries
/ Scroll down to see the most recent entries
Kesäkuu 2020: Aineiston ja aineksien keruuta
- Aloitin syvemmän tutustumisen aineistooni. Pyrin luomaan yhteyksiä oman elämäni ja menneisyyden välille.
- Käänsin muutamia ruokareseptejä ruotsista suomeksi
- Otin selvää, mitä ohjeita kapsäkistä löytämässäni Maalarin värikirjassa oli. Jäljitin pigmenttejä aikalaistekstien ja tutkimusten avulla ja sain selville, mitä aineita niissä oli käytetty.
- Opiskelin eri lähteiden avulla musteiden tekoa luonnon aineksista. Tein tulevaan käyttööni 9 mustetta.
- Opiskelin myös pigmentin tekoa Lake Pigment-tekniikalla.
- Aloitin jatkuvan teoksen Vuodenkierto, jossa pigmenttejä ja värejä tehdään sesongin aineksista ja dokumentoidaan kuukausittain. Pyrin myös löytämään kasveja, joita Mamma mainitsee.
- Olin aktiivisesti Instagramissa luomassa yhteyksiä toisiin musteentekijöihin, äititaiteilijoihin ja nykytaidekenttään.
- Harjoittelin paperin tekemistä juolavehnästä.
- Dokumentoin työskentelyäni kasvimaalla ja kanojen parissa GoPro-kameralla.
..............................................
In June 2020 I have dug deeper into my archives of old documents. Mostly I've done research and cooked up inks and pigments. I've also made paper from couch grass (seen below).
Heinäkuu 2020: Mietiskelyä, syventymistä, olemista
- Heinäkuun alussa aloitin uuden teossarjan, jossa teen mustetta ruoanlaitossa ylijäävästä kasviaineksesta. Toistaiseksi sarjassa on vasta yksi Lounasmuste, sillä en ole ehtinyt tehdä paljoakaan ruokaa kotona viime aikoina.
- Tein Lounasmusteen lisäksi kuusi muuta mustetta eri kasveista sekä paperia raparperista.
- Löysin kotimme pihalta liiterin takaa ikivanhan kaatopaikan, jossa on kiinnostavia ruosteisia kappaleita. Otin niistä yhden työhuoneelle teoskokeiluihin.
- Keksin pinaattimustetta tehdessäni paperiseulaa hyödyntävän vedostustavan ja tein pinaattivedoksia, joista alkoi muotoutua teossarja Vieras maa / A foreign country. Ympyrän muoto alkoi tuntua merkitykselliseltä työskentelyssä.
- Löysin kuolleita kukkia, perhosia ja mehiläisiä, otin ne talteen.
- Liityin uudenlaiseen virtuaaliseen taiteilijayhteisöön, joka vähentää klikkaushakuisen somen käyttöä työskentelyssäni. Luonnossa oleminen tuntui tärkeältä varsinkin Nurmeksen Kuussaaressa lomaillessani. Keräsin sieltä naavaa, tunnistin heinäkasveja ja piirsin.
- Tilasin eri-silkkiä ja harjoittelin luontomusteillani maalaamista japanilaiselle riisipaperille. Yllätyin värien voimakkuudesta ja sävymuutoksista.
- Tein valorasitustestin toukokuun ja kesäkuun musteille. Kaikki musteet haalistuivat jonkin verran oltuaan kuukauden verran suorassa auringossa, mutta yksikään ei täysin hävinnyt näkyvistä.
- Luonnostelin ja keksin aiheita teoksiksi. Elokuu on varmaan vielä täysin sadonkorjuuta, syyskuussa alkaa varsinainen teosten valmistus.
..............................................
In July 2020 I have continued making botanical inks. I have been gathering materials and experimenting with them. Being in nature feels important. The artworks I might make are beginning to take shape in my mind.
Elokuu 2020: Leikkiä, luomista, seikkailua
- Elokuussa aloitin tietoisemman työskentelyn kohti teoksille asettamiani päämääriä. Olin tilannut Ahimsa-silkkiä kasvivärjäystä varten ja sen saapumista odotellessani päätin kokeilla maalata suurikokoisille riisipaperiarkeille luonnonmusteilla testatakseni värien läpikuultavuutta ja levittymistä. Kuvat työhuoneella Sippolan taidekeskus Antareksessa otti Marleena Liikkanen.
- Silkkitilauksen tultua opettelin purettamaan sitä alunalla, jonka eri lähteiden perusteella neuvottiin olevan hyvä värien kirkastaja. Aion myöhemmin vielä kokeilla soijamaitoa puretukseen.
- Kiinnostuin enemmän värien valonkestävyydestä ja otin selvää eri kasvien tanniineista. Minulle selvisi, että pihallani ja kasvimaalla kasvavan paimenmataran juuria voisi käyttää krappijuuren tapaan punaisten sävyjen aikaansaamiseen.
- Suunnittelin ja kuvasin sekä äänitin materiaalia arkeen ja Leontina Roosiin liittyviä videoteoksia varten. Kokeilin spontaania laulusäveltämistä töiden (marjanpoiminta, matonpesu) lomassa sekä kanteleella.
- Otin selvää India Flintin ecoprinting-tekniikasta ja kokeilin sitä silkille ja puuvillalle käytännössä melko hyvin tuloksin. Aion jatkaa kokeiluja kukkapenkissäni kasvavalla kanadanpiiskulla ja muilla keltaisilla kasveilla Amalia Grönbergin esiliina -teosta varten.
- Värjäsin ecoprinting-tekniikalla silkit ja puuvillasatiinin paimenmataralla, mustaherukalla ja rautapuretuksella Leontinan morsiustäkkiä varten.
- Tein heleämmän kukkavärjäyksen värjäämättömälle alunapuretetulle Ahimsa-silkille Mammaan liittyvää teosta varten.
- Kuvasin paimenmataralla värjättyä silkkiä ja kasvien varjoja Leontinan hääpukuun liittyvää videoteosta varten.
..............................................
In August 2020 I have slowly started the making of actual artworks relating to the women in my great grandmother's mother's family, mainly Amalia, Mamma herself and Leontina. I have experimented with video, sound, making little songs and researching India Flint's method for botanical printing. The photos of me painting were shot at my studio in art center Antares by Marleena Liikkanen.
Syyskuu 2020: Taitojen syventämistä, vuodenaika vaihtuu
Syyskuu on kulunut hyvin nopeasti. Vuodenajan vaihtuessa metsässä ja pellolla on riittänyt havainnoitavaa. Olen kiinnostunut sienien ja jäkälien käytöstä värjäyksessä. Värikkään maissin kypsyessä havaitsin sen kuoren ja varren sisältävän runsaasti antosyaniinia. Värjäsin alunapuretettua puuvillaa violetiksi maissinkuorella. Värin valonkestävyydestä ei ole vielä tuloksia. Todennäköisesti voin käyttää kangasta Leontinan morsiustäkin tekoon.
Olen jatkanut kangasvärjäyskokeiluja ja keittänyt muutamia musteita. Kuukauden uutena tekniikkana olen selvittänyt nokkosen kuitujen käsittelyä ja harjoitellut tekemään nokkoslankaa. Tulokset ovat hyvin rohkaisevia. Nokkoslanka on kestävää ja kaunista. Luultavasti sitä voi käyttää monella tavalla teoksissa.
Valmistaudun loka- ja marraskuussa siirtymään sadonkorjuuvaiheesta puhdetyömäisempään taiteen tekemiseen ja tehdä valmiiksi joitakin teoksia.
..............................................
In September 2020 I've learned more about botanical dyeing and ink making techniques and observed the turning of the season in my garden and the forest. I have discovered the use of nettles in cordage and textile making. I am looking forward to putting all my inks, dyes and newly found knowledge to use and begin to make artworks in coming fall and winter months.
Lokakuu 2020: epätäydellisyyden ja levottomuuden hyväksymisyrityksiä
Lokakuussa on ollut vaikea keskittyä ja ottaa aikaa syvemmälle taiteelliselle työskentelylle. On ollut lasten syysloma, pimeyden lisääntyminen ja sellainen levottomuutta aiheuttava seikka, että ostimme vuosien etsinnän jälkeen vanhan maatilan lähikylästä. Koska hallintaoikeus uuteen kotiin ei ole vielä siirtynyt, on uusi paikka vielä pitkälti pelkissä mielikuvissa olemassa. Tunnen odottavan innostuksen lisäksi myös surua nykyisestä kodista luopumisen vuoksi. Pellolla ja kasvimaalla pitäisi tehdä syystyöt ja kuvata sitä, mutta huomaan lykkääväni sitä.
Työhuoneellani Sippolan Antareksessa on joulukuussa kiinnostava valotaidetapahtuma, johon olen editoinut videoteosta. Olen myös kerännyt ja käsitellyt nokkoslankoja ja kirjoittanut apurahahakemuksia. Käytännöllisen historian museo jäsentyy mielessäni kirjallisena ja vielä kuvitelmissa elävinä teoksina. Tällä hetkellä siinä on kolme osaa: (Menneisyys on) vieras maa, Kuviteltu historia ja Jaettu maa.
..............................................
In October I have struggled with getting to the mental space needed to make deep artistic work. It is partly due to our recently buying an old farm, to which we haven't got the keys yet. I feel excited, but also I feel a sense of loss having to part with my garden here at our rented house. I am working on some video art and nettle yarn. The project is taking on a structure and is now in three parts in my mind: (The past is) a foreign country, Imagined history and A shared land.
Marraskuu 2020: puolivuotinen apurahakausi päättyy, mutta projekti jatkuu.
Kesäkuussa alkanut työskentelyapurahakauteni päättyi nyt marraskuun lopussa. Nyt on aika tehdä välikatsaus: mitä tavoitteita asetin itselleni, toteutuivatko ne? Miten ajatukseni ja työskentelyni muuttuivat? Minkä suunnan Käytännöllisen historian museolle valitsen tästä eteenpäin?
Apurahahakemuksessani Suomen kulttuurirahastolle kirjoitin, että minua "kiinnostaa erityisesti sen selvittäminen, mitä eroavaisuuksia ja toisaalta samankaltaisuuksia esiäitieni ja oman 2020-luvun elämäni välillä voi olla. Aineisto tarjoaa omanlaisiaan näkökulmia omavaraisuuden ja kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan". Olen huomannut, että suora vertaaminen oman elämäni ja menneisyyden välillä on mahdotonta. Käsitykseni siitä, miten 1880-luvun lopulla elettiin itäisessä Suomessa pappilassa hämärtyy entisestään sitä mukaa, mitä enemmän tietoa siitä saan. Jokainen uusi yksityiskohta herättää kymmenen lisäkysymystä. "Tietoni" historiasta eivät vastaa sitä tietoa, minkä kehollisesti saan kitkemällä kasvimaalla tai värjäämällä silkkiä avotulella padassa. Tästä hämmennyksen välitilasta taiteellisen työskentelyni alle on tullut kaksi yläotsikkoa: Vieras maa ja Jaettu maa.
Vieras maa - ajatus antaa paikan olla ymmärtämättä, olla selittämättä, mitä jokin almanakkamerkintä tarkoittaa. Tuollaiset kohdat jäävät silti vaivaamaan mieltä. Ehkä niitä voi kohdella kuin runoutta, jotain satunnaista, merkitystä pakenevaa?
Jaettu maa on sitä, mistä voin tietää (tai melko varmasti tietää), että jokin aistikokemukset kulkevat sukupolvien yli. Kun hätyytän kanoja takaisin koppiinsa yöksi, kun leivon leipää (vehnästä), kun kaivan multaa ja nostan perunoita. Jaettu maa -ajatus mielessäni olen koko kesän dokumentoinut kasvimaalla tekemääni työtä, mattojen pesua ja vuodenajan vaihtumista.
Tästä materiaalista koostettu ensimmäinen videoteos Unelmoiko maa minusta? saa ensi-iltansa 5.12.2020 Taidekeskus Antareksessa Lux Sippola II -näyttelyssä, jossa se heijastetaan ikkunan läpi kasvivärjäämälleni ahimsa-silkille.
Kolmas työskentelyni yläotsikko on Kuviteltu historia. Roosien perheestä säilynyt aineisto on siinä mielessä melko kattava, että sen perusteella on mahdollista luoda mielikuvia perheen naisista ja paitsi heidän elämänkohtaloistaan, myös siitä, minkälaisia he olivat henkilöinä. Tuon ajan naisista ei ole yleensä tietoa ylioppilasmatrikkeleissa eikä heidän paikkaansa sukupuussa käytännössä löydy, elleivät he ole sidoksissa johonkin mieheen. Roosin äiti ja sisarukset eivät tehneet elämässään mitään niin merkittävää, että heitä muistettaisiin Iltasatuja kapinallisille tytöille -tyyppisissä julkaisuissa (paitsi ehkä Amalia Grönberg os. Roos, joka oli aikansa uranainen ja julkaisi kirjojakin : "Ruokatavaraoppi keittokouluja ja perheitä varten" sekä "Kansan kotitalous ja ruokatavaraoppi".)
Kuviteltu historia -ajatus antaa minulle luvan koota ne fragmentit, joita näistä kauan sitten eläneistä sukulaisistani voin löytää. Tässä vaiheessa työskentelyäni olen alkanut suhteutua heihin kuin tarinan henkilöinä. Tiedostan, että täydennän mielikuviani heistä omaan kokemuspiiriini liittyvillä asioilla tavalla, joka heistä ei ehkä olisi lainkaan tunnistettavaa. Suunnitteilla ja osittain tekeillä oleva taiteellinen työskentelyni on ehkä tavallaan kuvataiteellista fanifiktiota. Tunnen suurta rakkautta ja myötätuntoa näitä esiäitejä ja -tätejäni kohtaan ja ajattelen työlläni kunnioittavani heitä.
Apurahahakemuksessani kirjoitin, että "Työskentelyssäni aion noudattaa kestävän kulutuksen periaatetta ja olla esimerkiksi hankkimatta mitään uusia välineitä. Aion mahdollisuuksien mukaan hyödyntää luonnonmateriaaleja ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän". Tämä pyrkimykseni on puolessa vuodessa mullistanut kokonaan sen, mitä ajattelen taiteen tekemisestä ja ne tavat, joilla itse tuotan taidetta. Olen opiskellut alusta lähtien monta itselleni aikaisemmin tuntematonta tekniikkaa kasvimusteiden keittämisestä eco printing -kasvivärjäykseen, tehnyt paperia juolavehnästä ja grafiikkaa pinaattimuhennoksella, kaivanut mataranjuuria ja värjännyt niillä silkkiä, maalannut ruosteella ja kehrännyt nokkoslankaa. Etsintäni on johdattanut minut samanmielisten taiteentekijöiden pariin ja osaksi uudenlaista yhteisöä, jonka antama tuki ja inspiraatio ovat lyhyessä ajassa tulleet hyvin tärkeiksi.
Työskentelyni tämän hankkeen parissa on hiipinyt olennaiseksi osaksi elämääni. Se jatkuu edelleen tästä eteenpäin ja jatkan sen dokumentointia täällä työpäiväkirjassa.
..............................................
November marks the end of my 6 monts Artist's Grant period. My work with the project continues. I now have met the goals I set for myself in the spring and I'm in a good place now with all the new botanical and nature-based techniques I have aquired. My work continues in three main groups: A foreign country (Which allows me to get lost and bewildered), A Shared Land (in which I explore the sensory experiences I surely share with my great-great-grandmother's family, such as baking bread, tending to the chickens and gardening) and Imagined History (in which I concentrate on the information I can gather from the women of the Roos family living at the parsonage in Eastern Finland in the 1880's and honouring their lives by making art).
Maaliskuu 2023: uusia ideoita
Muutimme vanhalle maatilalle syksyllä 2021 ja perustin työhuoneeni saunarakennukseen. Taiteellinen työskentelyni on muotoutunut entistä enemmän paikkasidonnaiseksi nyt, kun tiedän ettei minun tarvitse ainakaan lähitulevaisuudessa luopua tästä paikasta.
Pyrkiessäni vuorovaikutukseen omistamani 1,5 hehtaarin maa-alueen kanssa etsin edelleen yhä uusia taiteellisia työtapoja, joiden lähtökohta on maanhoidossa itsessään. Hoitamalla, tutkimalla ja niittämällä ennen laidunalueena toiminutta tilamme ketoa elvytän hitaasti sen perinnebiotooppia ja tutustun sen lajistoon josta löydän uusia kasveja väripigmenttien ja kasvivärjäysten aineksiksi. Vuodenaikaa seuraava toiminta ja kehollinen työ antavat tilaa taiteellisen työskentelyn pohjana olevalle ajatustyölle. Kun hoidan maata, se hoitaa minua. Tästä dialogista nousevat tunteet ja ajatukset saavat visuaalisen muodon teoksissa.
Uudet teokseni ovat 1800-luvun pukukaavojen pohjalta tehtyjä veistoksia. Niissä yhdistyvät tekstiilit (erityisesti suvun vanhat lakanat ja pöytäliinat), kasvivärjäys, mehiläisvaha sekä sukuni valokuvat ja muistiinpanot vuosilta 1890-1920.
Uudet teokseni ovat 1800-luvun pukukaavojen pohjalta tehtyjä veistoksia. Niissä yhdistyvät tekstiilit (erityisesti suvun vanhat lakanat ja pöytäliinat), kasvivärjäys, mehiläisvaha sekä sukuni valokuvat ja muistiinpanot vuosilta 1890-1920.
Näistä teoksista ensimmäinen on tekstiiliveistos Etsijä. Veistos pääsee ensimmäisen kerran esille KOUTA:n ryhmänäyttelyssä Kanssakulkijat Kuusankoskitalon galleriassa huhtikuussa 2023.
----------------------------------------
March 2023: New ideas
We moved to an old farm in the autumn of 2021 and I made myself a new studio space there. My work has taken a decidedly site specific approach as I get used to the idea of not having to move (ever again).
Since purchasing the property of 1,5 hectares of old farmland and a house from the 1890’s I have searched for ways to make art in beneficial coexistence with my new environment. When I take care of this piece of land it also takes care of me.
Connecting with the lives of past generations is also an interest of mine. As an artist I am constantly experimenting with new techniques from textile art to painting, encaustic art and paper sculpture.
Connecting with the lives of past generations is also an interest of mine. As an artist I am constantly experimenting with new techniques from textile art to painting, encaustic art and paper sculpture.
The new body of work I am currently creating are textile sculptures based on dress patterns from the 19th century. They combine washi paper, textiles (old sheets that have been passed down in the family for a few decades and then are being recycled for art, silk), plant dyes and inks, beeswax, painting, drawing and stitching. The first completed piece is called The Seeker Dress. It's going to be shown at a roup exhibition in Kuusankoskitalo Gallery in April 2023.
Kesäkuu-elokuu 2023
Aloitin kesäkuussa 2023 vuoden kestävän apurahakauden. Kesän aikana olen lähinnä hoitanut kasvimaata, toipunut työuupumuksesta ja avustanut välillä talomme remontissa. Loppukesästä olen harjoitellut syanotypian tekemistä (sauna on ihan hyvä pimiö), kokeillut värjätä puuvillaa vaihtelevalla menestyksellä ja valmistellut pieniä teoksia paikallisiin näyttelyihin.
-----------------------------------------------------
June-August 2023
I started working with a year-long artist's grant in June 2023. During the summer I have tended to my garden, healed from a mild burnout and helped with the renovations of our house. In the late summer I have practiced making cyanotypes (sauna makes a pretty good dark room), dyed cotton with plants and worked on small pieces for some local art shows.
Syyskuu - joulukuu 2023
Syksyllä ja talvella 2023 olen kehittänyt uutta työtapaa, joka yhdistää ekoprinttausta kankaalle, syanotypiaa, enkaustiikkaa ja öljymaalausta. Aiheet töihin olen saanut eri vuodenaikoina omalla tilallamme otetuista valokuvista.
----------------------------------------
September - December 2023
In the autumn and winter of 2023 I have been working on a new technique which is a combination of ecoprinting on cotton and canvas, cyanotype, encaustic and painting with oils. I always use my own photographs taken at our property in different seasons.
Tammikuu — kesäkuu 2024
Alkuvuodesta 2024 maalasin teossarjaa, jonka lähtökohtina olivat eri vuodenaikoina tontiltamme tehdyt havainnot ja omat valokuvani. Maalauksissa käytin kasvipigmenttejä, syanotypiavedoksia, öljyvärejä ja enkaustiikkaa sekä kuivattuja kasveja. Maalauksia on näkyvillä portfoliosivulla Teoksia 2023-2024.
-----------------------------------------------------
-----------------------------------------------------
In the beginning of 2024 I created a new body of work consisting of mixed media paintings. I experimented with encaustic with oils, plant pigments, cyanotype prints an dried flowers and leaves. The paintings are on display on the portfolio page Teoksia 2023-2024. The following images are photographs and sketches from our property, which have been my inspiration for the finished paintings.
Valokuvia ja luonnoksia
Tekstiiliteoksia tammikuusta huhtikuuhun 2024
Kesällä työstetyt tekstiilit saivat uuden muodon vaatemaisissa teoksissa kevättalvella 2024. Minua kiinnostivat symmetriset kuviot, joita samettikukilla ekoprintattuihin vanhoihin lakanoihin oli tullut. Syanotypiakokeilut sekä lakanoihin että taulupohjiksi pingotettuihin puuvillakankaisiin toivat töihin sinisen sävyjä.
----------------------------------------------
I made textile art from fabrics I had worked on the pervious summer. The symmetry of traces of marigold flowers on ecoprinted vintage sheets fascinated me. Cyanotype prints on canvas and cotton gave me blue that I couldn't extract from plant pigments.
Työskentelyäni on 2023 - 2024 tukenut Suomen Kulttuurirahasto.
